Joensuu on muutakin kuin pelkkä kaupungin ydinkeskusta. Kaupunki on isojen maaseutualueiden ympäröimä, joista jokaisella on omat uniikit piirteensä ja historiansa.
Nämä pitäjät ovat kertoneet seutujensa erikoisuuksista ja houkutelleet vierailijoita sekä uusia asukkaita kautta aikojen monin eri keinoin.
Monet näistä viesteistä ovat yhä ajankohtaisia, minkä johdosta vanhat markkinointimateriaalit kaivettiin esille kaupungin palvelupisteiden arkistoista.
Lisäksi Kiihtelysvaaran entinen kunnanjohtaja Juhani Rouvinen muisteli kanssamme kuntansa markkinoinnin huippuhetkiä. Näin syntyi lyhyt katsaus siitä, kuinka Joensuun eri maaseutualueilla markkinoitiin ennen ja nyt.
Tiloja, taloja ja määräaloja toi vipinää tilakauppoihin
Suuntana suurempi Kiihtelysvaara
Aikoinaan Kiihtelysvaaraa mainostettiin Suuntana suurempi Kiihtelysvaara -sloganilla. Suuntana Suurempi Kiihtelysvaara oli osa 1980-luvun puolivälin 4001-suunnitelmaa, jonka tavoitteena oli kasvattaa kunnan väkiluku yli neljääntuhanteen asukkaaseen vuoteen 2010 mennessä.
Huippuvuodet olivat 1990-luvulla ennen lamaa, jolloin asukasluku nousi suunnitelman alkuaikojen vajaasta 2 200 asukkaasta liki 2 800 asukkaaseen. Parhaimmillaan asukasluku saatiin siis kasvamaan lähes 30 prosentilla kymmenessä vuodessa, kertoo Rouvinen.
Rouvisen mukaan eräs toinen tunnettu markkinointitoimenpide Kiihtelysvaarassa oli 80-luvun loppupuolella syntynyt ja maaseutuasiamies Aaro Piipposen ylläpitämä Tilapörssi, joka kasasi alueen myytäviä tiloja yhteen. Tiloja mainostettiin lyhyellä rivi-ilmoituksella otsikolla Tiloja, taloja ja määräaloja. Ilmoitus sisälsi otsikon lisäksi pelkästään ylläpitäjän puhelinnumeron. Ilmoitus oli kaikessa yksinkertaisuudessaan menestyksekäs ja tilapörssin kautta Kiihtelysvaarassa saatiin aikaiseksi lukuisia tilakauppoja.
90-luvulle tultaessa Kiihtelysvaaran slogan vaihtui muotoon Kiihtelysvaara –etevä luonnostaan. Tavoitteena oli markkinoida kuntaa myös matkailukuntana ja korostaa sen kauniita luontokohteita.
Hankkeen mukana Kiihtelysvaara sai myös paikallisten koululaisten jo vuosia aiemmin keksimän kansainvälisen lisänimen Squirrel City eli Orava Kaupunki.Tiesitkö, että Kiihtelysvaaran nimen osa Kiihtelys tarkoittaa neljääkymmentä oravannahkaa? Oravannahka oli aikoinaan yleinen maksuväline.
Ostan… En osta…Ostan Enosta!
Erilainen Enolainen
Mieleenpainuvien iskulauseiden edelläkävijä on Eno. Jopa Enon kuntalehti Enolainen nimesi itsensä Erilaiseksi Enolaiseksi. Lehdessä esiteltiin Enon kuntaa ja sen erikoisuuksia hyödyntäen artikkelien otsikoissa sujuvasti iskulauseita ja sanaleikkejä. Esimerkiksi Enon ja Uimaharjun taajamista kertova artikkeli otsikoitiin vuoden 1998 lehdessä näin: ”Kaksinkertaista muttei keskinkertaista.”
Eräs mieleenpainuvimmista Enon kampanjoista on vuoden 1989 Ostan Enosta -kampanja, joka kannusti asukkaita hokemalla: Ostan… En osta…Ostan Enosta! kirjaimellisesti tekemään ostoksensa Enon ja Uimaharjun liikkeissä.
Samana vuonna kampanjoitiin myös Enoon muuttamisen puolesta Tule enoon asumaan -kampanjan voimin, jonka iskulauseeksi muodostui HiENO juttu. Enon markkinoinnin tunnuspiirteinä sanaleikkien lisäksi näkyi mainoksissa miltei väistämättä kuntavaakunastakin tuttu majava.
Tänä vuonna näitä vanhoja mainoksia majavamaskotteineen on herätelty jälleen eloon.
Pyhäselästä puhuttiin 1960- ja 1970-luvuilla maitopitäjänä
Elämää ja ympäristöä Pyhäselässä
Pyhäselästä puhuttiin 1960- ja 1970-luvuilla maitopitäjänä. 70-luvusta eteenpäin kunnan imagoa lähdettiin muuttamaan yrittäjäystävällisemmäksi ja virkeämmäksi. Markkinointi keskittyi yritysten houkutteluun alueelle.
Seuraavalla vuosikymmenellä Pyhäselän keskeinen sanoma olikin Maaseudun rauhaa ja kaupungin palvelut. Tällä viitattiin viihtyisään asumiseen mutta myös vilkkaaseen liiketoimintaan.
1990-luvulle tultaessa kunta uudisti visuaalisen ilmeensä logoa ja slogania myöten, minkä seurauksena Pyhäselän slogan vaihtui muotoon Elämää ja ympäristöä. Perimmäinen ajatus ei edelliseltä vuosikymmeneltä juuri muuttunut, vaan kuntaa markkinoitiin hyvänä paikkana niin asua kuin yrittää.
Vuonna 2009 Hammaslahdessa havahduttiin Pyhäselän alueen kylälehden puutteeseen ja tämän seurauksena sai alkunsa kylälehti Hammaslahtelainen.
Nyt vuonna 2020 rinnalleen Hammaslahden Kaikki yhdessä! -hankkeen myötä lehti on saanut koko Pyhäselän alueen kattavan digilehti Pyhäselkäläisen.
Tuohi- ja käsityöperinteet elävät Tuupovaarassa vahvana
Tuutsie Tuupovaaraan
Vuosina 2002–2004 Tuupovaarassa oli käynnissä tulomuuttohanke, jonka iskulauseeksi muodostui Tuutsie Tuupovaaraan. Hanke oli varsin menestyksekäs ja hankkeen loputtua Tuupovaaran muuttovoitto oli huimat 30 asukasta.
Tuupovaarassa on kauan elänyt vahva käsityö- ja paimenpoikakulttuuri ja markkinoinnissa nämä teemat ovat toistuneet myös vuosikymmenten ajan.
Tuupovaarassa on muun muassa valittu vuoden paimenpoika tai -tyttö paikallisista aktiiveista. Ensimmäinen paimenpoikapalkinnon voittaja on jo vuodelta 1987 ja viimeisin paimentyttöpalkinto on puolestaan annettu vuonna 2009.
Tuohitöistään tunnetussa Tuupovaarassa toimi vuosina 1999–2000 Tuohta tuohesta -hanke, jonka tavoitteena oli kehittää ja ylläpitää paikallista tuohiosaamista sekä tehdä siitä tunnetumpaa kansallisesti. Nykyäänkin tuohi- ja käsityöperinteet elävät Tuupovaarassa vahvana ja niihin voi tutustua esimerkiksi koko kylän talolla Ullakolla.
Katse kohti tulevaa
Vanhoista tempauksista ja toimista saadaan eväitä tulevaan, sillä Joensuun kaupunki on ryhtynyt tänä vuonna kehittämään maaseutualueidensa markkinointia.
Kesällä 2020 järjestettiin kysely, jonka avulla kartoitettiin maaseutualueiden helmiä eli ihmisiä, paikkoja ja tarinoita, jotka halutaan tuoda kaikkien nähtäviksi. Elokuussa kyselyn jäljiltä näillä neljällä alueella järjestettiin työpajat, joissa kyselyn tuloksia työstettiin ja ideoitiin eteenpäin.
Syksyn aikana laadittiin markkinointisuunnitelma, jota ryhdytään toteuttamaan kaupungin viestinnän ja maaseutualueiden aktiivien voimin.
